On kyllä mennyt viikko hienosti.Tuntuu ,että Tero olisi aina asunut meillä,niin hyvin on kotiutunut meidän laumaan.On ollut jännä huomata kuinka erilainen Tero onkaan luonteeltaan nyt omassa kotonaan kuin kasvattajan luona oudossa tilanteessa ,uusien ihmisten kanssa.Kasvattajan luona minulla oli sellainen tunne ,että pentu olisi hieman arka mutta täällä on huomannut mielikuvan olevan erittäin väärä.Tero on mitä rohkein ja sosiaalisin koira.Luonne on ollut siis erittäin positiivinen yllätys kaiken muun lisäksi.Ei näyttely menestys tule ainakaan kaatumaan pelkäävään koiraan. :)
On ollut jännä myös huomata kuinka erilainen Fiona oli pentuna verrattuna Teroon.Tero tuntuu paljon "valmiimmalta" koiralta kuin Fiona saman ikäisenä.Tuntuu ,että joku olisi jo kouluttanut Teron koiran "työhön".
Ulkoilu sujuu kuin vanhalta tekijältä.Panta vaan kaulaan ja flexi kiinni ja menoksi.Kävelee hienosti minun ja Fionan rinnalla ja sipsuttaa reipasta vauhtia.Pysyy jo nyt Fionan tahdissa joten siitä ei ole pelkoa ettei pysyi aikuisenakaan.Pissaa ja kakkaa jo ulos,lähes joka kerta tulee jotain.Ehkäpä aikuisen koiran esimerkki auttaa asiassa.Itseäni jännitti kovasti kuinka ulkoilu alkaisi sujua Teron kanssa.Että meneekö ensimmäisen kuukausi täristessä mamman jaloissa mutta onneksi huoli osottautui turhaksi.Heti ensimmäisesti ulkoilusta lähtien on halunnut kävellä itse vierellä.
Muuten sisäsiisteys on erittäin lupaavalla alulla.Ensimmäisinä päivinä pissa osui myös matolle mutta nyt pisut ja kakit ovat nätisti paperin päällä :) Ihanaa ,ettei tarvitse ottaa pois mattoja!
Sisällä olo menee muutenki kivasti:on kiltisti aitauksessaan,mitä nyt pääsee kiipeämään sieltä yli(piti virittää  aitaukseen katto).Mutta menee aitaukseen nätisti ja nukkuukin yleensä koko ajan kantoboxissaan.Yksinoloa on jo paljon harjoiteltu.No problem!
Ruokailu sujuu myös ennakkoluuloja paremmin,oikeastaan ei voisi mennä paremmin.Tero syö hyvällä ruokahalulla mitä ikinä kuppiin tuleekaan eikä nirsoilusta ole merkkiäkään.Oikea ahmatti!
Fionan ja Teron ystävyys on todella suloista.Fiona on ottanut pikkuveljensä vastaan hienosti vaikka veikka onkin aikamoinen kiusankappale :) Tero roikkuu Fionan korvissa,turkissa,hännässä,ihan mistä vaan kiinni saa.Välillä koirien leikki on kamalan näköistä,hampaat viuhuvat ja kamala murina kuuluu mutta onneksi Fiona osaa suhteuttaa voiman pienen veljen kokoon.Koirat nukkuvat samassa pedissä ja syövät samasta kiposta.Tänään itseasissa kuului ensimmäinen hieman ärsyyntynyt murahdus Fionalta kun Tero yritti saada luuta Fion suusta.Parhaita ystäviä ovat! <3 Ihana että meni näin.
Kaiken kaikkiaan ensimmäinen viikko chihun omistajana on mennyt voisiko sanoa "täydellisesti".Mitäkön onkaan tulossa kun tuntuu että on mennyt liiankin hyvin!